Tulevaisuus pelottaa

Otsikosta saa varmaan aika hyvin sen mistä tänään kirjotan. Tällä hetkellä oon siis kuntouttavassa työtoiminnassa ja olen tykännyt siitä! Tutustunut ihmisiin ja jonkinlaisen rytmin päiviin ja omaan elämään. Tää kuntoutus jakso loppuu marraskuun lopussa ja mua pelottaa et mitäs tän jälkeen. Oon siis Helsingin Duurin asiakas, joka kattaa kaikki palvelut nuorille saman katon alla (sossu, kela, sairaanhoitaja...) Mulla on tossa marraskuun alussa aktivointi keskustelu, johon tulee tuolta kuntouttavasta työntekijä, minä ja mun Duurin työntekijä. Jutellaan tosiaan siitä, että mitä mulle keksitään tuon kuntoutuksen jälkeen. Odotan innolla keskustelua, koska sit ei tarvitsisi olla niin epäluulossa siitä, että mitä tuun tekemään.

Oon miettinyt että pitäisikö mun hakea Voodoo verstaalle "töihin". Se on siis kans tavallaan kuntouttavaa työtä ja pääsisin käsillä tekemään erilaisia puujuttuja. Mun isähän oli puuseppä, nii olis kiva kokeilla tätä mun iskän ammattia. Sillon joskus nuorena suunnittelin, että haen puualalle ja hainkin, mutta en saanut pääsykoekutsua. Toi on vielä sellanen, että sinne pääsis samantien alottamaan. Ja sopimukset tehdään sillee kun nuorelle, että jos haluan lopettaa, nii se ei haittaa. Sit keksitään uutta. Tuolta kiinnostaa kans korupaja, jossa oltiinkin tutustumassa ja tehtiin korutkin(näytän ne täälläkin, kunhan saan itselleni ne). Mutta sinne kuulemma on aika paljon haluajia.

Oon kyl varma, et keksitään jotakin sellasta, että en jää taas vaan kotiin. Onneks mulla on kivat työntekijät tuolla ja tuun niiden kanssa toimeen. Jos mä saisin päättää, niin mä jäisin Tonne Vamokselle kuntouttavaan työtoimintaan :D Nyt en oo päässy sinne pariin päivään, kun oon kipeenä ollut, mutta huomenna on taas tarkoitus mennä :)

Sain myös hoidettua yhden asian, joka pelotti mua tulevaisuuden kannalta. Se oli sellanen juttu, etten oikein uskaltanut suunnitella mitään. Mutta onneks sain sen hoidettua, vaikka ahdistikin :)